FANDOM


Kyprin kieli
Oma nimi Kyperosi
Tiedot
Alue Itä-Eurooppa, Kaukasia, Lähi-Itä
Virallinen kieli Kyporia, Thedean
Puhujamäärä n. 35 milj.
Sija ?
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Lingue Domesticae
YST-2 -koodi KYP
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta

indoeurooppalainen kielikunta

Kieliryhmä kyporialaiset kielet

Kyprin kieli (joskus myös Kyporian kieli) eli kypri (kyp. Kyperosi) on Lähi-Idässä, pääasiassa Kyporiassa ja Thedeanissa puhuttu kieli. Sillä on arviolta 35 miljoonaa äidinkielellistä puhujaa. Se on myös Roomalais-Aristotelisen kirkon virallinen seremoniakieli.

Kyporia, tai kypri oli Välimeren piirissä dominoivassa asemassa latinan ohella vuodesta 840 eAk. vuoteen 870 jAk., jolloin kieli hiipui monilta alueilta valtakunnan romahdettua ja laajamittaisen kaupankäynnin loputtua. Kyporiaa käytettiin 1200-luvulta 1500-luvulle diplomatian ja muun kansainvälisen toiminnan kielenä Välimerellä. Lisäksi kieli saavutti lyhyeksi hetkeksi aseman korkeasti koulutetun väestön "sivistyskielenä", 1730-luvulla.

Kypri on pääasiallisesti etnisesti kyprin tai Kyporian kansalaisen puhumasta äidinkielestä käytetty nimitys, kun taas nimeä kyporia käytetään kielen opetelleen puhumasta kielestä. Käytännössä tämä on muotoseikka, jonka huomaa lähinnä ääntämyksessä tai käytetyissä sanamuodoissa. Myös Thedeanin kyporiaa voi kutsua kypriksi.

Tässä artikkelissa kieleen viitataan sen alkuperäisellä nimellä kypri.

Äänneoppi Muokkaa

Vokaalit Muokkaa

Etuvokaali Keskivokaali Takavokaali
Suppea i y ɨ u
Puolisuppea e o
Puoliväljä
Väljä ɑ
Kyprin kielessä on käytössä kuusi vokaalia: a, e, i, o, u ja y. Alla jokaisen ääntämistapa ja esimerkki vokaalin käytöstä. Kaikki näistä ääntyvät jotakuinkin samoin kuin suomessa. Ainoastaan y-kirjain voi suomalaisille tutun ääntämistavan mukaan ääntyä keskisempänä /ɨ/-äänteenä.

Pitkä vokaali merkitään makron-tarkkeella (ā, ē jne.), esimerkiksi dāros ("kuningas"). Joskus vokaaliäänteen pituus saattaa vaikuttaa myös sanan merkitykseen; esimerkiksi dienī ("päivät"), vrt. diēni ("päivien")

Konsonantit Muokkaa

Labiaali Dentaali Palataali Velaari Glottaali
Nasaali m n ŋ
Klusiili p b t d k g
Frikatiivi f v s z h
Approksimantti l j
Tremulantti r

Kyprin kielessä käytössä olevat konsonantit ovat b, d, f, g, h, j, k, l, m, n, o, p, q, r, s, t, v ja z. Näistä käytännössä kaikki ääntyvät samalla tavalla kuin suomessa. Ainoana poikkeuksena j-kirjain, joka osassa sanoista ääntyy /ʒ/ ja muissa taas sitten /j/ kuten suomessakin.

Konsonantit muodostavat myös toisten konsonanttien tai vokaalien kanssa erilaisia äänneyhdistelmiä. Näitä yhdistelmiä ovat kirjainpari qu, joka ääntyy aina /kw/, ja kirjainpari ng, joka ääntyy /ŋ/.

Substantiivit Muokkaa

Kyprin kielen substantiivit taipuvat kolmessa deklinaatiossaa, kahdessa luvussa, kahdessä arvossa ja neljässä sijamuodossa. Tämä tekee kielestä melko monimutkaisen ja vaikean.

Vokatiivi on niin kutsuttu puhuttelumuoto, jota käytetään kun tekijä on subjektina. Tämä siis käytännössä vastaa suomen kielen nominatiivia

Genetiivi on yksinkertaisesti omistusmuoto. Ja koska kuvailevat sanat tulevat kyprissä pääsanan jälkeen, muuttuvat genetiivisen liitteen omaavat sanat suoraan suomennettuina hiukan runollisiksi. Esimerkiksi engo valāni suomentuisi suoraan "kieli ihmisten".

Kollektiivi on ryhmämonikko. Sen käyttäminen usein luo täysin uusia merkityksiä ja näitä merkityksiä voi olla useampi kuin vain yksi. Esimerkiksi valar voi viitata suurempaan mies-/ihmisryhmään, kaikkiin miehiin/ihmisiin tai jopa kokonaiseen kansaan.

Niin kutsuttuja arvoja ovat sanojen määräinen ja epämääräinen muoto. Määräiset muodot ovat usein vain epämääräisten muotojen taipuneita versioita, jotka päättyvät s-kirjaimeen.

1. Deklinaatio Muokkaa

arros ("nainen") valos ("mies, ihminen")
yksikkö

epämääräinen

monikko

epämääräinen

yksikkö

määräinen

monikko

määräinen

yksikkö

epämääräinen

monikko

epämääräinen

yksikkö

määräinen

monikko

määräinen

vokatiivi arra arri arros arris vala vale valos valis
genetiivi arran arrāni arron arrānis valan valāni valon valānis
kollektiivi arrar - arrāris - valar - valāris -

2. Deklinaatio Muokkaa

arros ("nainen") valos ("mies, ihminen")
yksikkö

epämääräinen

monikko

epämääräinen

yksikkö

määräinen

monikko

määräinen

yksikkö

epämääräinen

monikko

epämääräinen

yksikkö

määräinen

monikko

määräinen

vokatiivi kastio kastī kastios kastīs engo engī engos engīs
genetiivi kastion kastiōni kastiou kastiōsi engon engōni engou engōsi
kollektiivi kastior - kastiōris - engir - engōri -

3. Deklinaatio Muokkaa

arros ("nainen") valos ("mies, ihminen")
yksikkö

epämääräinen

monikko

epämääräinen

yksikkö

määräinen

monikko

määräinen

yksikkö

epämääräinen

monikko

epämääräinen

yksikkö

määräinen

monikko

määräinen

vokatiivi zenti zentī zentys zentī dia dīe dies diēsi
genetiivi zentyn zentȳni zentiai zentȳsi dian diāni dien diēni
kollektiivi zentyr - zentȳri - diar - diēri -

Verbit Muokkaa

Toisin kuin substantiivien taivutus, on verbien taivutus kyprin kielessä melko yksinkertaista. Kaikki verbit muutamaa epäsäännöllistä lukuunottamatta taipuvat saman kaavan mukaan kahdessa luvussa ja viidessä aikamuodossa.

mīlio ("puhua") velio ("haluta") essio ("olla")
yksikkö monikko yksikkö monikko yksikkö monikko
preesens mīlo mīli velissa velōsi issa issi
imperfekti mīlis mīllēsi vēlis vellēsi ilis illīsi
perfekti mīlita mīliti velita veliti ista isti
pluskvamperfekti mīlites mīlitessi velites velitessi istes istessi
futuuri mīlinna mīlōni velinna velōni essa essi

Persoonattomana verbi on imperatiivimuodossa/yksikön toisessa persoonassa.

Pronominit Muokkaa

y. 1. p y. 2. p. y. 3. p. m. 1. p. m. 2. p. m. 3. p.
subjekti ego tu ai meis veis toi
I objekti mou to eu nobis vobis tou
II objekti me te ē nobis vobis tove
III objekti mea tai ea nobis vobis tovi
possessiivi ma ta a noa vesa tesa

Testailua Muokkaa

Testilauseet Muokkaa

(SOPAP; subjekti-objekti-predikaatti-aika-paikka) (en tiedä mihin "tavan" tunkisi järkevästi)

  • Dārī engote valāni zentȳmi vellēsi mīlinna sediai kastiou. ("Kuningattaret halusivat puhua huomenna linnassa hiljaa vieraiden kanssa ihmisten kielellä.")
  • Arrī se valoī kastiou istessi. ("Naiset ja miehet olivat olleet linnassa.")
  • Ai tesa mīlissa. ("Hän puhuu heille.")
  • Ego to issa. ("Olen sinä.")
  • Ego te velissa. ("Haluan sinut.")
  • Ego tai mīlissa. ("Puhun sinulle.")
  • Ego to ilis. ("Olin sinä".)
  • Ego te vēlis. ("Halusin sinut.")
  • Ego tai mīlis. ("Puhuin sinulle.")
  • Ego to ista. ("Olen ollut sinä.")
  • Ego te velita. ("Olen halunnut sinua".)
  • Ego tai mīlita. ("Olen puhunut sinulle".)
  • Ego to istes. ("Olin ollut sinä".)
  • Ego te velites. ("Olin halunnut sinua".)
  • Ego tai mīlites. ("Olin puhunut sinulle".)

12 käskyä (Room.-Arist. Kirkko) Muokkaa

(mukana suora suomennos; muotoillut versiot löydettävissä TÄÄLTÄ)

  1. Uno Theo verus issa, quē teleia tha āmessa.
    1. "Yksi Jumala oikea on, jota "niin hyvin kuin kykenet" tulee (sinun) palvella.
  2. Tesa nomaē sanctus tha onoressa, non per tallio ī votome mālus.
    1. Hänen nimeään pyhää tulee (sinun) kunnioittaa, ei pilkkaamalla tai valalla väärällä.
  3. Sabbatoē, per servio Theo ēntermia, tha kōdesissa.'
    1. Sapattia, palvelemalla Jumalaa hartaasti, tulee (sinun) viettää.
  4. Ta matriē se patriē se dominoē tha onoressa.
    1. Äitiäsi ja isääsi ja esimiestäsi tulee (sinun) kunnioittaa.
  5. Ossenāe se skandalīe tha apoigissa, se fūroē īt mānioē.
    1. Murhia ja skandaaleja tulee (sinun) välttää, ja vihaa sekä suuttumusta.
  6. Ta actoīe totus tha ēkus tēnissa.
    1. Tekosi kaikki tulee puhtaina (sinun) pitää.
  7. Non allōn possessionoē tha parēsissa, īt ē ādikai tēnissa.
    1. Ei toisen omaisuutta tule (sinun) viedä, ei myöskään sitä epäoikeudenmukaisesti (hallussa) pitää.
  8. Non fīmīe tha perhissa, īt apodeksoē mālus īvestissa.
    1. Ei huhuja tule (sinun) levittää, ei myöskään todistusta väärää kertoa.
  9. Ta skepsīe se epitymīe tha ēkus tēnissa.
    1. Halusi ja ajatuksesi tulee puhtaina (sinun) pitää.
  10. Non per mālus tha allōn possessionoē velissa.'
    1. Ei vääryydellä tule toisen omaisuutta (sinun) haluta.
  11. Ta fīdiē se animoē tha simulus kathodissa.
    1. Uskosi ja järkesi tulee yhdessä (sinua) opastaa.
  12. Monus Aristoteliē se Kristoē tha epainissa, se profitiē mālus tha apoigissa.
    1. Vain Aristotelestä ja Kristusta tulee (sinun) ylistää, ja profeettoja vääriä tulee (sinun) välttää.