FANDOM


Lindor
Lippu Coming Soon
Nimi Lindorin keisarikunta
Valtiomuoto semi-aristokraattinen parlamentaarinen monarkia
Keisari
Maantiede
Väkiluku n. 49,1 miljoonaa
Pinta-ala n. 335 043 km²
Asukastiheys n. 146,6 as./km²
Pääkaupunki Astapor
Muita kaupunkeja Mereen, Qarth, Valyria, Volantis
Talous
Valuutta talentti (1₮ = n. 1,12€)
BKT n. 40 200 €/asukas
Lisätiedot
Kansallispäivä

12. toukokuuta

Viralliset kielet lingua romana, egea
Kansallislaulu Cum tacent, clament
Suuntanumero +22
Lyhenne EO/ESS

internetpääte: .eo

Lindorin keisarikunta (lrm. Regno Lindorem, aeg. Alem Lindore), eli Lindor, on käyttäjän Mehtu luoma valtio Etelä-Euroopassa, Välimerellä, joka on tähän mennessä esiintynyt Valtiopelissä numero 16. Maan ainoa rajanaapurivaltio on Ceykhrin. Valtion pinta-ala on noin 355 000 neliökilometriä ja asukasluku hiukan vajaa 50 miljoonaa. Essoksen pääkaupunki on Astapor.

Maantiede Muokkaa

Fyysinen maantiede Muokkaa

Lindor sijaitsee Etelä-Euroopassa, Egeanmeren ympärillä. Se koostuu kahdesta suuremmasta osasta, jotka ovat Balkanin niemimaalla sijaitseva Valyria ja Anatolian niemimaan kärjessä sijaitseva Essos. Lännessä sillä on rantaviivaa Joonianmerellä, etelässä Välimerellä ja pohjoisessa Mustallamerellä. Lindorin saaristo, johon kuuluu laskutavasta riippuen noin 3000-7000 saarta, sijaitsee pääosin Egeanmeressä, mutta suuria saaria on myös Joonianmeressä. Maarajaa Lindorilla on vain Ceykhrinin kanssa aivan kaakkoisnurkassa. Muita lähistöllä sijaitsevia valtioita ovat mm. Kyporia etelässä ja Valtio.

Pinnanmuodoiltaan Lindor on hyvin vuoristoinen maa. Maan korkein vuori on Olympos (2918 m) ja merkittävin vuoristo maan pohjois-eteläsuunnassa halkaiseva Pindos-vuoristo, jossa sijaitsee muun muassa toiseksi korkein huippu Smolikas (2 637 m). Myös suuri osa Lindorin saarista on vuoria. Tasankoalueitakin toki on ja suurimmat tasangot löytyvät maan pohjoisosasta Tolosin ja Evrosin alueilta.[1]

Luonto Muokkaa

Lindorissa on tavattu lähes 6000 kasvilajia ja 1000 eläinlajia. Maa kuuluu välimerenkasvillisuuden vyöhykkeeseen. Monien viljelykasvien alkumuodot kasvavat villeinä Lindorissa. Näihin kuuluvat tulppaani, kikherneet, linssit ja aprikoosit. Eläinlajien joukossa on uhanalaisia lajeja, kuten valekarettikilpikonna ja munkkihylje.[2][3]

Ilmasto Muokkaa

Lindorin ilmasto on leuto. Rannikolla ja saarilla vallitsee välimerenilmasto ja sisämaan vuoristoisilla alueilla mannerilmasto. Kesät ovat kuumia ja suhteellisen kuivia ja talvet viileitä ja kosteita. Sateeton ja lähes pilvetön kesä kestää noin kolme kuukautta. Heinä-elokuussa lämpötila kohoaa yleensä noin 30–35°C ja jopa yli 40°C. Talvella lämpötilat pysyttelevät 4–10°C tuntumassa. Lunta voidaan saada kaikkialla maassa, mutta saaristossa se on harvinaista. Alavilla alueilla lumi ei jää maahan juuri koskaan, sen sijaan korkeimpien vuorten huipuilla lumi säilyy pitkälle kesään. Vuosittainen sademäärä on keskimäärin noin 500–800 millimetriä. Todelliset määrät riippuvat maan korkeudesta. Kuten naapurivaltio Kyporiassakin, saadaan Lindorissa huomattavan suuri määrä auringonpaistetta vuodessa; talvisin viitisen tuntia ja kesäisin jopa kahdestatoista neljääntoista tuntia. Kuivat ja aurinkoiset kesät saattavat kuitenkin välillä muodostua ongelmaksi, sillä mittavat metsäpalot aiheuttavat ongelmia lähes vuosittain.[4][5]

Historia Muokkaa

Esihistoria Muokkaa

Kivikausi Muokkaa

Lindorin alue on ollut yksi Euroopan varhaisimpia asuttuja alueita. Varhaisimmat merkit paleoliittisen kauden asutuksesta Valyriassa ovat noin ajalta 200 000 eaa. Aikakaudella elettiin metsästäjä-keräilijöinä ja asuttiin luolissa. Asumuksia ei vielä rakennettu, eikä maanviljelystä tai keramiikkaa tunnettu. 9000-luvulla eaa. pysyvä asutus alkoi levittäytyä hiljalleen myös Anatolian niemimaan kärkeen. Osa asukkaista oli uusia tulokkaita Aasian suunnalta, mikä teki Anatoliasta hiukan enemmän aasialaisen verrattuna salmen toisella puolella olevaan Valyriaan.

Noin 7000 eaa. Pohjois-Valyriassa tiedetään olleen neoliittisen eli myöhäisemmän kivikauden maanviljelystä. Ensimmäisenä maanviljelyksen käytössä olivat erityisesti Thessalian hedelmälliset tasangot. Neoliittisella kaudella alkoi myös asumusten rakentaminen ja hieman myöhemmin keramiikan valmistus. Merkittävimmät tunnetut neoliittisen ajan asuinpaikat Lindorissa ovat Sésklo (n. 7500–6200 eaa. alkaen) ja Dimíni (n. 5000–4000 eaa. alkaen), jotka kummatkin sijaitsevat Thessaliassa lähellä Volosta. 5000-luvulla valyrialaiset myös ilmeisesti kävivät ensimmäistä kertaa Kyporian saarella, joka kuitenkin oli asutettu jo pari tuhatta vuotta aiemmin. Lindorin alueen kulttuureista tuli kehittyneempiä noin 3500–3000 eaa. Tuolloin syntyi suurempia asutuksia, joissa oli savitiiliset talot ja katuja. Ajan yhteisöissä on havaittavissa myös sosiaalista organisoitumista ja yhteiskuntaluokkia. Asutuksen keskiössä oli yhteisön johtajan palatsin kaltainen rakennus. Yhteisöt harjoittivat maanviljelystä ja kalastusta, tuottivat keramiikkaa, ja harjoittivat merenkulkua ja kauppaa. Neoliittinen kausi kesti noin vuoteen 3200 eaa. saakka, jolloin sai alkunsa ensimmäinen pronssikautinen Egeanmeren kulttuuri, helladinen kulttuuri.

Pronssikausi Muokkaa

Helladista kautta luonnehtii ennen kaikkea metallien lisääntynyt käyttö. Kuparin käyttö oli saanut alkunsa jo neoliittisen kauden lopulla niin kutsuttuna kalkoliittisena kautena eli kuparikautena. Myös helladisen kauden alku oli käytännössä vielä kuparikautta, mutta vähitellen siirryttiin pronssikaudelle. Siirtyminen tapahtui eri alueilla eri aikaan ja vaiheittain. Lisääntynyt metallien käyttö tehosti maanviljelystä ja tuottavuutta. Samalla väkiluku kasvoi ja kaupunkeja alkoi syntyä. Käsityötuotanto ja kauppa kasvoivat ja kehittyivät. Asutus säilyi monin paikoin neoliittisen kauden paikoilla, ja monin paikoin jatkui samoilla paikoilla edelleen läpi koko helladisen kauden.Elinkeinona oli metsästys ja viljojen viljely.

Helladisen kauden puolivälissä suurista asutuskeskuksista alkoi muodostua kaupunkivaltioita. Tunnetuimpia näistä ovat varmasti Troias, Pentos sekä Pylos. Myöhemmin kaupunkivaltiot alkoivat laajentua ja yhdistyä suuremmiksi valtioiksi. Yksi ensimmäisistä tällaisista antiikin kuningaskunnista oli Anatolian niemimaan kärjessä sijainnut Lyydia, joka perustettiin oletettavasti pronssikauden lopulla, noin 1200-luvulla eaa. Valyriassa helladinen kulttuuri romahti pronssikauden lopussa ja aloitti pimeäksi kaudeksi kutsutun ajanjakson, jolta on hyvin vähän tietoja sillä mm. kirjoitettu kieli katosi.

Antiikki Muokkaa

Viitteet Muokkaa

  1. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikka#Maantiede
  2. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikka#Kasvillisuus_ja_el%C3%A4imist%C3%B6
  3. https://fi.wikipedia.org/wiki/Turkki#Luonto_ja_luonnonsuojelu
  4. https://fi.wikipedia.org/wiki/Turkki#Ilmasto
  5. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikka#Ilmasto