FANDOM


Raunin kieli
Oma nimi lindorenna
Tiedot
Alue Eurooppa
Virallinen kieli ei ole /

Wales (kansalliskieli)

Puhujia n. 4,3 milj.
Sija 15.
Kirjaimisto latinalainen

vedar

Kielenhuolto Lingue Domesticae
YST-2 -koodi LID

Lindorin kieli (lid. lindorenna) on Walesissa puhuttava kelttiläinen kieli. Äidinkielenään sitä puhuu reilu 4 300 000 ihmistä. Suurin osa rekisteröityneistä puhujista asuu Walesissa.

Rauni on erittäin monimutkainen kieli, mutta samalla kaunista kuunneltavaa. Se äänestettiinkin vuosina 2004 ja 2007 maailman kauneimmaksi kieleksi.

Äänneoppi Muokkaa

Vokaalit Muokkaa

Raunin kielen vokaalit ovat a, e, i, o ja u. Näistä jokainen normaalimuodossaan, eli aksentittomana, taipuu suunnilleen kuten suomen kielen vastaavat vokaalit. Huomioitavaa on, että y ei ole raunissa vokaali kuten suomessa, vaan puolivokaali joka ääntyy [j]. Myös u on puolivokaali [w] kun se sijaitsee q:n perässä.

Diftongit ja triftongit Muokkaa

Raunin kielessä voi muodostaa seitsemän erilaista diftongia, jotka ovat ai, au, oi, ui, eu, ei ja ea. Nämä ääntyvät normaalimuodossa, eli aksentittomana, suunnilleen kuten suomen kielen vastaavat diftongit. Yleensä jälkimmäisten vokaalien päälle merkitään erokeviiva, joka ei kuitenkaan vaikuta varsinaisesti ääntämiseen mitenkään. Esimerkiksi sana pallair ['mäet'] voidaan kirjoittaa pallaír. Erokeviivan käyttö ei ole pakollista, vaikka Lingue Domesticae sitä suositteleekin.

Konsonantit Muokkaa

Raunin kielen konsonantit ovat b, c, d, f, g, h, l, m, n, p, q, r, s, t, ja v. Lisäksi on olemassa liuta erilaisia konsonanttiyhdistelmiä, jotka lausuttaessa tekevät erilaisia äänteitä. Alla listattuna huomioita suomenkieliselle raunin konsonantteja äännettäessä:

  • c ääntyy yleensä [k]: con [kon], cilya [kiljɑ].
  • joskus c kuitenkin ääntyy vokaalien e ja i edellä [s]: celen [selen]
  • ch ja ääntyy voimakkaana h-äänteenä [ç]: eléch [eleç]
  • dh ääntyy voimakkaasti aspiroituneena d:nä [dʱ]: dhel [dʱel]
  • tll tai ll ääntyvät [ɬ]: tllàn [tɬɑn] tai ùillirin [uiɬrin]
  • ll voidaan lausua myös kaksois-l:nä [l:]: ùillir [uil:ir]
  • mh ääntyy aspiroituneena m:nä [mʰ]: mheír [mʰeir]
  • nh ääntyy aspiroituneena n:nä [nʰ]: nhello [nʰel:o]
  • qu ääntyy [kw]: quínn [kwin:]
  • th ääntyy [th] tai [θ]: ethe [ethe] tai geítha [geiθɑ]
  • bh ääntyy [w]: bhan [wɑn]

Uusraunissa konsonantit ja konsonanttiyhdistelmät ovat kokeneet mutaatioita. Tällä on kielen kehittäjien mukaan pyritty helpottamaan kieltä, mutta samaan aikaan kielen kauneus on kokenut kovia. Alla listattuna mutaatiot:

  • c kirjain on k lausuttaessa [k]: kilya
  • ch kirjainyhdistelmä on mutaation seurauksena kh, äännetään [ç]: elekh
  • ll kirjainyhdistelmä on mutaation seurauksena lh, äännetään [ɬ] tai [lh]: tlhàn tai ùilhirin
  • qu kirjainyhdistelmä on mutaation seurauksena qw, äännetään [kw]: qwinn
  • bh kirjainyhdistelmä on mutaation seurauksena w, ääntyy [w]: wan
  • lisäksi th ja dh lausutaan yleensä vain aspiroituneina [th] ja [dh]

Puolivokaalit Muokkaa

Kuten on jo mainittu, raunin kielessä on kaksi puolivokaalia: w ja y. Näistä w-kirjainta ei esiinny korkeassa raunissa ollenkaan, vaan se on aina korvattu kirjainyhdistelmällä bh. Y-kirjain sen sijaan esiintyy kielen molemmissa variaatioissa ja se äännetään aina [j]. Joissain uusraunin sanoissa se saattaa olla korvautunut i-kirjaimella, mutta näitä tapauksia on melko harvassa.

Aksenttimerkit Muokkaa

Akuutti-tarke Muokkaa

Akuutti-tarke vokaalin päällä toimii erokemerkkinä. Tämä ei siis vaikuta lausumiseen millään tavalla, vaan toimii lähinnä selkeyttäjänä diftongien äänteiden välillä. Joihinkin sanoihin akuutti on jäänyt sanan muutoksen seurauksena, vaikkei sanassa enää olisi yhtään ainoata diftongia. Tästä esimerkkinä toimii vaikkapa sana eléch ('tuoli'). Sanan alkuperäinen kirjoitusasu on ollut luultavasti eleích, mutta vuosien saatossa vääntynyt muotoon eléch, jolloin tarke onkin siirtynyt e-vokaalin päälle i-vokaalin poistuttua kokonaan. Uusraunissa tällaiset jätetään yleensä pois, kuten jätetään muutkin erokemerkinnät, mutta korkeassa raunissa tuota poistoa ei tehdä. Vedar-kirjoitusjärjestelmällä kirjoitettaessa akuuttitarketta ei merkata mitenkään.

Gravis-tarke Muokkaa

Gravis-tarke vokaalin päällä toimii kahdessa virassa. Toinen näistä on selvennysmerkintä, jota uusraunissa ei käytetä. Gravis-tarkkeella selvennysmerkattu vokaali levenee tai suppenee ääntämykseltään. Esimerkiksi a-vokaali äännetään normaalisti [ɑ], mutta à äännetäänkin [a], jolloin vokaali on leveämpi. Toinen tehtävä gravis-tarkkeella on vokaalin pidentäminen. Pidennys on kuitenkin heikko, eli vokaali ei pidenny ylipitkäksi vaan ainoastaan puolipitkäksi. Esimerkiksi sanassa mhàir ('päivä') à-kirjain äännetään sekä levenneenä että puolipitkänä: [mhaˑir].

Sirkumfleksi Muokkaa

Treema vokaalin päällä toimii pidennysmerkkinä. Vokaali, joka on merkattu treemalla ääntyy ylipitkänä. Esimerkiksi Qrût ('Qruut') äänty [kru:t]. Huolellisesti ääntävä raunin puhuja saa tämän eroamaan selvästi edellä selitetystä puolipitkästä vokaalista.

Kielioppi Muokkaa

Substantiivit Muokkaa

Artikkeli ja monikko Muokkaa

Raunin kielessä on määräinen artikkeli an, joka vastaa englannin artikkelia the; sitä käytetään kun puhutaan jostain tietystä asiasta. Artikkelia ei suomenneta. Epämääräistä artikkelia ei ole, joten artikkelin puuttuminen viittaa siihen, että puhutaan jostain määrittelemättömästä asiasta tai asiasta yleisesti.

  • an cilya ('tietty tähti')
  • cilya ('tähti')

Raunin kielen monikkosäännöt ovat erittäin monimutkaiset, sillä vaikka ne ovatkin melko säännönmukaisia, vokaalit ja diftongit muuttuvat toisistaan poikkeavilla tavoilla vaikutuksen eli umlautin alaisena. Esimerkiksi sanan eléch ('tuoli') monikkomuoto on êlich ja sanan âmard ('voima') monikkomuoto on ammerd.

Yllä olevista esimerkeistä nähtiin muutama säännönmukaisuus, jotka ovat:

  • e > ê
  • sanan toinen e-kirjain > i
  • sanan aloittava â > a + kahdentaa seuraavan konsonantin (tässä tapauksessa m > mm)
  • sanan viimeinen a-kirjain, jota seuraa kaksi eri konsonanttia > e

Nämä säännöt eivät kuitenkaan päde kaikissa tapauksissa, joten niihin luottaminen sokeasti ei ole kannattavaa. Esimerkiksi se, onko sana yksi vai kaksitavuinen, ja mikäli kaksitavuinen, päättyykö se a- vai e-vokaaliin vai konsonanttiin vaikuttavat suuresti umlautin muutoksiin.

Osa monikoista on kuitenkin niin sanottuja päätteellisiä monikkosanoja. Tällaisen monikon pääte on yleensä -r, jota saattaa edeltää jokin vokaaleista i, e, a tai o. Esimerkiksi sana èan ('haltia') taipuu monikossa èanor. Päätteellisetkin sanat tosin saattavat sisältää umlaut-modifikaatioita: esimerkiksi sana ethe ('järvi') ei taivukaan ether vaan ethìr.

Sijamuodot Muokkaa

Raunin kielessä on kuusi kieliopillista sijaa, joilla jokaisella on oma päätteensä. Substantiivit noudattavat näitä päätteitä melko hyvin, mutta pieniä mutaatioita saattaa tapahtua erityisesti n-loppuisissa sanoissa. Alla listattuna kaikki sijamuodot päätteineen muutaman esimerkkisanan kanssa:

sija yksikkö pääte monikko pääte
nominatiivi ùill – ihminen
mhár – aika
ethe – järvi
cilya – tähti
celen – laulu
ùillir – ihmiset
mhêr – ajat
ethìr – järvet
cilyal – tähdet
celin – laulut
genetiivi ùillin – ihmisen
mhárn – ajan
ethen – järven
cilyan – tähden
celennin – laulun
-in

-n

ùillirn – ihmisten
mhêrn – aikojen
ethìrn – järvien
cilyalin – tähtien
celinnin – laulujen
-in

-n

akkusatiivi ùillinde – ihmistä
mhárinde – aikaa
ethende – järveä
cilyande – tähteä
celende – laulua
-inde

-nde

ùillirinde – ihmisiä
mhêrinde – aikoja
ethìrinde – järviä
cilyalinde – tähtiä
celinde – lauluja
-inde

-nde

lokatiivi ùillinnil – ihmisessä/-llä
mhárinnil – ajassa/-lla
ethennil – järvessä/-llä
cilyannil – tähdessä/-llä
celennil – laulussa/-lla
-innil

-nnil

ùillirinnil – ihmisissä/-llä
mhêrinnil – ajoissa/-lla
ethìrinnil – järvissä/-llä
cilyalinnil – tähdissä/-llä
celinnil – lauluissa/-lla
-innil

-nnil

ablatiivi ùillinneth – ihmisestä/-ltä
mhárinneth – ajasta/-lta
ethenneth – järvestä/-ltä
cilyanneth – tähdestä/-ltä
celenneth – laulusta/-lta
-inneth

-nneth

ùillirinneth – ihmisistä/-ltä
mhêrinneth – ajoista/-lta
ethìrinneth – järvistä/-ltä
cilyalinneth – tähdistä/-ltä
celinneth – lauluista/-lta
-inneth

-nneth

allatiivi ùillinnin – ihmiseen/-lle
mhárinnin – aikaan/-jalle
ethennin – järveen/-lle
cilyannin – tähteen/-delle
celennin – lauluun/-lle
-innin

-nnin

ùillirinnin – ihmisiin/-lle
mhêrinnin – aikoihin/-joille
ethìrinnin – järviin/-lle
cilyalinnin – tähtiin/-dille
celinnin – lauluihin/-lle
-innin

-nnin

Adjektiivit Muokkaa

Raunin kielen adjektiivit päättyvät usein a-vokaaliin:

  • milla ('kaunis')
  • villa ('valkoinen')
  • aura ('kirkas')
  • marda ('pimeä')

Osa vokaaleista päättyy myös e-kirjaimeen:

  • pîle ('hauska')
  • linne ('puhdas')

Adjektiivit eivät taivu sijamuodoissa eivätkä myöskään seuraa pääsanaansa monikossa. Adjektiivi on siis samassa muodossa sekä puhuttaessa kirkkaasta tähdestä (aura cilya) että kirkkaista tähdistä (aura cilyal). Jos adjektiivin taivuttaa sijamuodossa, on kyse adjektiivijohteisesta substantiivista, esimerkiksi aura ('kirkkaus') taipuu aurinnil ('kirkkaudessa').

Adjektiivin komparatiivi muodostetaan mil-sanalla, joka sijoitetaan adjektiivin eteen. Esimerkiksi mil marda ('tummempi/pimeämpi') tai mil milla ('kauniimpi'). Superlatiivi taas muodostetaan lisäämällä adjektiivin eteen sana and: and aura ('kirkkain') tai and linne ('puhtain').

Pronominit Muokkaa

Raunin kielen pronominit toimivat jokseenkin samalla tavalla suomen pronominien kanssa; ne siis esiintyvät lähinnä päätteissä ja itsenäisiä pronomineja käytetään melko harvoin. Lisäksi pronomineihin liittyy hyvin paljon monimutkaista taivuttelua ja prepositioiden käyttöä, sillä pronominit itsessään eivät taivu sijamuodoissa. Tämän vuoksi esimerkiksi 'minulle' kirjoitettaisiin i mên. Sen sijaan 'minulla' ilmaistaisiin subjektimuotoisella pronominilla ja veillo-verbillä: Im veille sên ('Se on minulla').

Itsenäiset pronominit Muokkaa

Alla listattuna raunin persoonapronominit kolmessa muodossaan. Subjektia käytetään hyvin harvoin, sillä tekijä näkyy verbin persoonapäätteestä. Objektipronomini on jo huomattavasti yleisempi, sillä sitä käytetään osoittamaan tekemisen kohteena oleva asia/olento. Esimerkiksi Oíllen sên ('Rakastan häntä/sitä'). Possessiivipronomini taas ilmoittaa suorasti omistuksen kohteen. Esimerkiksi menna gîr ('minun kruununi')

muoto subjekti pitkä

objekti

possessiivi
y. 1. p. im mên menna
y. 2. p. lea lên lenna
y. 3. p. se sên senna
m. 1. p. ve vên vene
m. 2. p. ne ên dene
m. 3. p. te tên tene

Verbin persoonapäätteet Muokkaa

Kuten yllä jo mainittiin, raunin kielessä verbin tekijän voi nähdä persoonapäätteestä, jolloin subjektina esiintyvää persoonapronominia ei tarvita. Alla listattuna kaikki verbin persoonapäätteet:

muoto preesens/

perfekti

imperfekti/

pluskvamperfekti

y. 1. p. -en -enê
y. 2. p. -ye -yê
y. 3. p. -e
m. 1. p. -va -vê
m. 2. p. -de -tê
m. 3. p. -on -onê

Verbit Muokkaa

Raunin kielessä verbit taipuvat persoonissa kuten suomen kielessäkin. Täten persoonapronominia ei tarvitse ilmoittaa ennen verbiä, jotta tiedettäisiin kenestä on kyse. Verbien taivutusmuotoja ovat perusmuoto, viisi aikamuotoa (preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti ja futuuri) sekä gerundi ja imperatiivi.

Raunin verbit jaetaan kahteen pääryhmään: persoonalliset ja persoonattomat verbit. Lisäksi persoonalliset verbit jaetaan vielä kahteen taivutusluokkaan eli konjugaatioon sen perusteella, miten ne taipuvat

Persoonallisten verbien taivutus Muokkaa

Ensimmäinen konjugaatio Muokkaa

Ensimmäisessä konjugaatiossa ovat kaikki säännölliset verbit, joiden perusmuoto päättyy -llo. Tällaisia ovat esimerkiksi eíllo ('tulla') ja vereíllo ('miettiä'). Näiden taivutus on sinänsä erikoista, että taivutettaessa aikamuodoissa, voi toisen sanavartalon l-kirjaimista pudottaa pois. Alla esimerkkiverbeinä jo mainitut eílla ja vereíllo, joista toinen on taivutettu lyhyemmin:

eíllo preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
y. 1. p. eíllen eíllenê aíneíllen eíneíllenê
y. 2. p. eíllye eíll aíneíllye eíneíll
y. 3. p. eílle eíllê aíneílle eíneíllê
m. 1. p. eíllva eíll aíneíllva eíneíll
m. 2. p. eíllde eíll aíneíllde eíneíll
m. 3. p. eíllon eíllonê aíneíllon eíneíllonê

vereíllo

preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
y. 1. p. vereílen vereílenê vereílen vereilenê
y. 2. p. vereílye vereíl vereílye vereil
y. 3. p. vereíle vereílê vereíle vereilê
m. 1. p. vereílva vereíl vereílva vereil
m. 2. p. vereílde vereíl vereílde vereil
m. 3. p. vereílon vereílonê vereílon vereilonê
Toinen konjugaatio Muokkaa

Toisessa konjugaatiossa ovat kaikki säännölliset verbit, joiden perusmuoto päättyy -nno Tällaisia ovat esimerkiksi cenno ('sanoa') ja mirinno ('juosta'). Toisen konjugaation verbit taipuvat huomattavasti eri tavalla kuin ensimmäisen konjugaation verbit, joten on hyvä muistaa molemmat taivutusluokat hyvin. Alla esimerkkiverbeinä jo mainitut cenno ja mirinno:

cenno preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
y. 1. p cen cenê cen cenê
y. 2. p. cenye cen cenye cen
y. 3. p. cenne cê cenne cê
m. 1. p. cenva cen cenva cen
m. 2. p. cende cen cende cen
m. 3. p. con conê con conê
mirinno preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
y. 1. p mirinen miri mirinen miri
y. 2. p. mirinye mirin mirinye mirin
y. 3. p. mirinne mirinnê mirine mirinnê
m. 1. p. mirinva mirin mirinva mirin
m. 2. p. mirinde mirin mirinde mirin
m. 3. p. mirinon mirinnonê mirinon mirinnonê

Persoonattomien verbien taivutus Muokkaa

Persoonattomia verbejä ovat kaikki ne verbit, joita joku ihminen tai muu ajatteleva olento ei voi tehdä. Esimerkiksi luonnon verbit kuten sataa (vesi), virrata (joki), paistaa/loistaa (aurinko, lamppu tms.) ja jyristä/ukkostaa (ukkonen) ovat persoonattomia verbejä, sillä niiden tekijä ei ole ajatteleva olento. Persoonattomat verbit taipuvat kuten persoonallisten verbien yksikön kolmannen persoonan verbit. Esimerkiksi siis jos haluttaisiin sanoa joen virtaavan länteen, kuuluisi se rauniksi Uín erille lindennin.

Futuuri Muokkaa

Jokaisella verbillä on myös viides aikamuoto, futuuri. Tämä kuitenkin ilmaistaan aina samalla päätteellä, joten poiketen muista verbeistä ei siitä voi suoraan tietää persoonaa. Niinpä sen kanssa on aina käytettävä itsenäistä subjektipronominia tai muuta sanaa määrittämään persoona. Futuurin pääte on aina -sse. Esimerkiksi sanan 'tulla' futuurimuoto olisi eíllesse. Jos haluttaisiin sanoa esimerkiksi 'Minä tulen olemaan täällä aina', kuuluisi se Im aíllesse go ilmare.

Gerundi ja imperatiivi Muokkaa

Gerundi on verbin substantiivimuoto. Esimerkiksi fereíllo-verbistä voidaan gerundin avulla taivuttaa substantiivi 'miekkailu'. Gerundin pääte on -all tai -eall ja se liitetään verbin vartaloon. Edellä mainittu sana 'miekkailu' olisi siis fereíleall. Joskus gerundia voidaan käyttää myös englannin kielen tavoin kestopreesensin muotona, kun apuverbinä käytetään peíllo ('tehdä'). Esimerkiksi min peíllen eíleall ('olen tulossa').

Sanajärjestys Muokkaa

Raunin kielen lauseiden sanajärjestys on yleisesti SPO: Im cellen celennir ('Minä laulan lauluja'). Subjektina toimivan persoonapronominin voi kuitenkin jättää pois, sillä se on liitettynä predikaattiin. Kysymyslause muodostetaan yksinkertaisesti joko nousevalla äänenpainolla tai kysymyssanalla. Mikäli kysymyssanana käytetään toista verbiä, yleensä peíllo-verbiä, vääntyy toinen verbi gerundimuotoiseksi: Peíllye teneall qrût-ùlbha? ('Puhutko qrûtia?').

Esimerkkejä Muokkaa

Yksinkertaista sanastoa Muokkaa

Veler! [veler] Hei!
Teíllìr! [teille] Kiitos!
Mera teíllìr! [mera teilliˑr] Paljon kiitoksia!
Laí mhàir! [lɑi mhair] Hyvää päivää!
Laí elmhàir! [lɑi elmhair] Hyvää yötä!
Dhel aíllde? [dʱel peil:de ɑileɑl:] Kuka olette?
Vedestìr! [vedestiˑr] Näkemiin!
Ceílende (mên)! [vɑiθe me:n] Anteeksi!
Nem peíllye? [nem peil:je] Mitä sinä teet?
Voil aíllye? [voi peil:je ɑileɑl:] Mitä kuuluu?
Laí, teíllir! [lɑi teilliˑr] Hyvää, kiitos!
Ai i lên, peíllye laí? [ɑi le:n peil:je lɑi] Entä sinulle? Kuuluuko hyvää?
Ceílenye, ò cliven... [vɑiθe o kliven] Anteeksi, en kuullut...
Laí branemhàir! [lɑi brɑnemhair] Hyvää syntymäpäivää!
Tenye qrût-ùlbha? [tenje kru:t'ulwɑ] Puhutko sinä qrûtia?
Òi, ten brass-ùlbha. [oi ten brɑss'ulwɑ] Kyllä, puhun brassia.
Ò ten cipre-ùlbha. [o ten sipre'ulwɑ] Ei, en puhu kyporiaa.

Isä meidän -rukous Muokkaa

Vene Veldùill Eleílinnil,
selva aílle Dene goíl.
Dene girollàd eíllesse,
Dene mallaín nhellesse,
Perennil ai Eleílinnil.
Veíllde vên àmhàir vene achair,
ceílende vene melhair,
èr ceílenva tên,

dhel peíllon melhair i vên.
Ò verende vên mírsannin,
cel enâllde vên aurinnin.
Èr Dene aílle girollàd, âmard ai geítha,
ilma ai ilmare. Vera.

Meidän Isämme Taivaassa,
pyhä on Teidän nimenne.
Teidän valtakuntanne tulkoon,
Teidän tahtonne tapahtukoon,
Maassa ja Taivaassa.
Meille antakaa tänään meidän elämämme leipä,
unohtakaa meidän syntimme,
kuten heidät unohdamme,

jotka tekevät syntiä meille.
Älkää meitä johdattako pahuuteen,
mutta meidät vapauttakaa kirkkauteen.
Kuten Teidän on valtakunta, voima ja kunnia,
nyt ja aina. "Aamen".

[vene velduil: eleilin:il

selva ɑil:e dene goil
dene girol:ɑˑd eil:es:e

dene mɑl:ɑin nhel:es:e
peren:il ɑi eleilin:il
veiɬde ve:n ɑˑmhair vene ɑçɑir
seilende vene melhɑir

eˑr seilenva te:n

dʱel peil:on melhɑir i ve:n
oˑ verende ve:n mirsɑn:in

sel enɑ:ɬde ve:n ɑurin:in
eˑr dene ɑil:e girol:ɑˑd ɑ:mɑrd ɑi geiθɑ
ilmɑ ɑi ilmɑre verɑ]