FANDOM


Rooma

Tyrrhenia - Lippu
Nimi Rooman keisarikunta
Valtiomuoto keisarikunta, aristokraattinen monarkia
Johtaja keisari Lucius III
Maantiede
Väkiluku 187 546 696
Pinta-ala n. 414 300 km²
Asukastiheys n. 452,68 as/km²
Pääkaupunki Citta Romanum
Muita kaupunkeja San Sofia, Evanloun, Emmetown
Talous
Valuutta talentti (1₮ = n. 1,12€)
BKT n. 8,555 miljardia euroa
Elinkeinorakenne
  • maatalous (47%)
  • palvelut (35%)
  • teollisuus (18%)
Lisätiedot
Perustettu huhtikuussa 523 eaa.
Viralliset kielet lingua romana
Kansallislaulu Cum tacent clament
Lyhenne IRO, IR

Rooman keisarikunta tai Rooman valtakunta (lrm. Impero Romanum, dhn. Empeir o Roem), eli Rooma, on käyttäjän Mehtu luoma valtio Etelä-Euroopassa, ja joka on tähän mennessä esiintynyt valtiopelissä numero 14. Valtio muodostui 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua Tyrrhenian meren (lrm. Mare Tyrrhenea) ympärille ja myöhemmin laajeni aina Mustallemerelle saakka muodostaen suuren valtakunnan.

Maantiede Muokkaa

Rooma sijaitsee Välimerellä, joka ympäröi sitä etelässä, idässä ja lännessä. Lisäksi sillä on pieni rantakaistale Mustanmeren kanssa. Rooman pääkaupunki on Rooman kaupunki (lrm. Citta Romanum). Muita suuria kaupunkeja ovat esimerkiksi San Sofia, Evanloun, Emmetown ja Citta di Constantinus (Konstantinopoli). Pinnanmuodoiltaan Rooma on melko vuoristoinen maa. Lisäksi suurin osa vuorista on tuliperäisiä (esim. Etna ja Vesuvius). Kasvillisuus on pääosin nahkealehtistä, mutta lehtimetsiä on maan pohjoisemmissa osissa.

Ilmasto Muokkaa

Kesällä sää on aurinkoinen, kuuma ja kuiva; heinäkuun keskilämpötila kohoaa yli 22 celsiusasteeseen ja vastaavasti sademäärä jää alle 30 millimetriin. Vähintään viitenä kesäkuukautena vuorokauden keskilämpötila on yli 20 astetta. Talvisin on viileämpää ja sateisempaa, päivälämpötilat pysyttelevät +10 ja +20 asteen välillä. Talvella sademäärä on vähintään viisi kertaa kesän kuivimman kuukauden sademäärän suuruinen.[1]

Historia Muokkaa

Antiikin Rooma Muokkaa

Valtakunnan synty Muokkaa

Vuoden 535 eaa. tienoilla Latineumin alueella asuva Romanus Nero äänestettiin kyseisen alueen senaattoriksi. Miehellä oli kuitenkin suurempia suunnitelmia kuin vain pienen Latineumin alueen hallitseminen. Niinpä hän suostutteli naapurialueen, Arruzzen, senaattoria alueliitokseen. Tähän suostuttiin ja kun Latineum oli laajentunut hiukan, katsoi Nero viisaaksi tehdä seuraavan siirtonsa. Huhtikuussa 523 eaa. hän nimesi Latineumin ja Arruzzen alueen itsensä mukaan Roomaksi ja julisti itsensä Rooman keisariksi, Romanus I:ksi.

Rooma laajenee Muokkaa

Vuonna 143 eaa. Rooma valloitti keisari Vicius Suuren johdolla Tsikistanian ja alisti sen valtansa alle. Tsikistanian kukistuminen säikäytti Bananian kuningaskunnan kuningas Jaakobin, joka alkoi heti varustaa armeijaansa. Jaakob kohtasi Rooman Viciuksen Pyreneiden vuoristossa ja hävisi. Tämä pelotti lukuisia pohjoisia maita, kuten Anglisaksiaa (sijaitsi Etelä-Englannissa), jonka Rooma sittemmin valloitti myös.

Vuonna 29 eaa. keisari Gaius III Suuri hyökkäsi toista Välimeren herraa ja Rooman suurta vastustajaa, Kyporiaa vastaan. Sota kesti lähes viisi vuotta välillä tauoten ja välillä syttyen taas uudelleen raivokkaampana kuin koskaan aiemmin. Lopulta vuonna 25 eaa. pitkällisen sodan uuvuttamina Kyporian joukot olivat heikentyneet ja sotilaallisesti voimakkaampi Rooma kukisti Kyporian Egeanmeren taistelussa.

Antiikin Rooman tuho Muokkaa

Antiikin Rooma alkoi hajota 300-luvulla jaa. Vuonna 348 jaa. Rooman keisari Octavianus Suuri jakoi Rooman Pohjois- ja Etelä-Roomaan. Vuonna 420 Pohjois-Rooma hajosi Alppiruhtinaskuntiin, Kirjalaan, Whitecoastiin ja lukuisiin pieniin eurooppalaisiin kuningaskuntiin. Nykyään tunnettava Rooman keisarikunta on siis ns. Etelä-Rooma.[2]

Nyky-Rooma Muokkaa

Köyhyys johtaa kapinointiin Muokkaa

Pohjois-Rooman tuhouduttua, alkoivat vaikeat vuodet. Koska kauppa vanhoille alueille ei enää sujunut entiseen malliin, alkoi Etelä-Rooma köyhtyä nopeasti. Eniten tämä kuitenkin vaikutti Kyporian provinssiin, joka oli hyvinkin riippuvainen Pohjois-Rooman kanssa käydystä kaupasta. 500-luvun Rooman kaupunkiin lähetetty Kyporialainen delegaatio vetosi keisariin ja pyysi tätä laskemaan mahdottomiksi nousseita veroja. Tällöisen keisarin, Marcus VI:nen, kieltäytyminen johti Speltti-kapinana tunnettuun sotaan, jossa Kyporia pyrki itsenäisyyteen. Rooman vastaus kapinaan oli välitön ja kahden legioonan suuruisten sotajoukkojen turvin Rooman joukot nousivat maihin Huutavian satamassa ja valloittivat Valkoinen Torni -nimisen linnoituksen veristen taistelujen jälkeen. Saaren voimakkaimman linnoituksen menetys oli kapinoitsijoille merkittävä tappio niin sotilaallisesti, kuin psykologisestikin. Kapinalliset yrittivätkin vallata linnoituksen takaisin, mutta näissä yrityksissä ei onnistuttu. Tappiollisten taisteluiden jälkeen kapinalliset joutuivat anomaan rauhaa. Vaikka Kyporia ei itsenäistynytkään vielä useisiin satoihin vuosiin, joutui keisari suostumaan osaan kapinallisten vaatimuksista. Saarelle perustettinkin kansankäräjät, jotka hoitivat provinssin sisäisiä asioita.

Valtakunnan uusi nousu Muokkaa

Kun kapinalliset oli vihdoin taltutettu, oli aika saada valtakunnan talous kuntoon. Kortaliasta, Bangladiasta ja Kirjalasta saatiin pikkuhiljaa hyviä kauppakumppaneita ja Rooma alkoi päästä jaloilleen. Kun keisarivallan viimeisin dynastia, toinen Biancon dynastia alkoi 1500-luvulla, alkoivat asiat viimeistään kääntyä onnellisiksi. Roomaan perustettiin ensimmäisiä nykyaikaisen kaltaisia koululaitoksia, parannettiin teitä ja rakennettiin uudempia ja kestävämpiä asumuksia surkeiden slummien tilalle. Olipa roomalaisia mukana myös tutkimusmatkoilla etsimässä uusia mantereita, mutta kunnia niiden löytymisestä jäi kuitenkin muille valtioille.

Albus X Suuri Muokkaa

Albus X Suuri, oli Rooman valtakunnan tärkein ja myös pitkäaikaisin hallitsija. Hän aloitti hallintakautensa huhtikuussa 1828 kovien paineiden alaisena, sillä häneltä odotettiin paljon pienien luottamuspulien vuoksi. Paineet olivat kuitenkin turhaa. Ensitöikseen keisari määräsi verotusta alennettavan ja hän teki myös koulutuksesta ja terveyden huollosta ilmaista. Tämä toki aiheutti ensin pientä rahapulaa, mutta solmittuaan kestäviä kauppasuhteita mm. Mittelandiin, Saksimaahan, Alppien Yhdysvaltoihin ja Kirjalaan alkoi talous jälleen elpyä. Vuonna 1853 Roomaan avattiin ensimmäiset julkiset hiekkarannat turisteille, ja nämä innostivat eurooppalaisia viettämään lomiaan Rooman lämmössä. Keisarin kuoltua lokakuun 12.5.1883 kunnioitettavassa 94 vuoden iässä, oli koko maa vaipua kaaoksen valtaan. Nykyään 12. toukokuuta on Rooman virallinen kansallispäivä ja Rooman keisarille on sävelletty ja sanoitettu oma jäähyväiskappale, jota soitettiin hänen hautajaisissaan ja jota soitetaan edelleen ympäri maata joka vuosi täsmälleen samaan aikaan, 12.5. klo 16.42 (keisarin kuolinaika).

Suuri sota Muokkaa

Vuoden 1927 alussa Khalifornia julisti sodan pahasti velkaiselle Saksimaalle. Aluksi tämän ajateltiin olevan vain pieni sota Saksimaan ja Khalifornian välillä, mutta nopeasti tilanne sai aivan uudenlaisen käänteen. Saksimaa solmi lokakuussa sopimuksen Bagradeanin kanssa ja tämä hyökkäsikin heti marraskuussa Libertylandiin, joka taas oli Kirjalan liittolainen. Samaan aikaan myöskin Khalifornialle velkaa oleva Rooma alkoi olla vaikeuksissa. Kansa tahtoi liittyä Khalifornian puolelle ja maksaa vaikka sota-avulla, mutta keisari Augustus III oli eri mieltä. Niinpä liittoumien synnyttyä, oli akselivaltojen puolella Saksimaan ja Bagradeanin lisäksi myös Rooman keisarikunta.

Rooma pysytteli aluksi ulompana sodan tuoksinasta, mutta lopulta pakotettiin puolustamaan alueitaan Pohjois-Afrikassa. Tämä ei auttanut nälkää kärsivää Rooman kansaa mitenkään. Niinpä saattoi jopa tulla helpotuksena, että sotaisa Augustus III menehtyi tammikuussa 1933. Sota alkoi kuitenkin vain yltyä. Rooma oli menettänyt lähes puolet Afrikan alueistaan ja osan myös Kyporian alueista. Kaiken ratkaisuna valtaan nousi Gaius XII. Hän alkoi tehdä salaisia rauhanneuvotteluja Khalifornian kanssa ja lopulta päästiinkin yhteisymmärrykseen. Rooma luovuttaisi Khalifornialle Baleaarit ja Israelin alueen, mikäli Rooman valtakunta jätettäisiin rauhaan. Tämä ei kuitenkaan aivan riittänyt Khalifornialle ja niinpä Rooma loikkasi liittoutuneiden puolelle "puukottaen Saksimaata selkään".

Politiikka Muokkaa

Rooma on keisarikunta, jota johtaa keisari, Lucius III. Keisarin poliittinen valta on käytännössä rajaton, mutta keisarin apuna ja kansan oikeuksien turvana toimii keisarin itsensä nimeämä kahdeksanhenkinen neuvosto, senaatti. Senaatin jäseneksi tullakseen, täytyy kuulua johonkin Rooman aatelissuvuista. Ainoastaan keisari, voi korottaa aateliseksi. Tämänhetkiset senaattorit listattuna alla:

Nimi Virka Nimike Valtakausi
TBA Valtionkansleri Protectore del Regno -
TBA Ulkoasiain kansleri Consiliare Externum -
TBA Sisäasiain kansleri Consiliare Internum -
TBA Rahamestari Maestro Soldum -
TBA Sotamestari Maestro Bellum -
TBA Oikeuskansleri Consiliare Legem -
TBA Suurkonsuli Console Grande -
TBA Keisarillinen neuvonantaja Consolate Imperiale -

Hallinnollinen jako Muokkaa

Rooma on jaettu 16 provinssiin, joissa jokaisessa vaikuttaa yksi aatelissuku. Suvun pää tai erikseen keisarin nimeämä aatelissuvun jäsen on provinssin johtaja eli konsuli, joissain yhteyksissä prefekti, kreivi tai herttua (lrm. console, prefecto, duce). Konsulin virka periytyy suvussa, mutta keisarilla on valta vaihtaa provinssin hallitsevaa aatelissukua. Latineumin provinssin konsuli on keisari itse.* Provinssit listattuna alla.

Nro. Provinssi Pääkaupunki Aatelissuku
1. Regio d'Alpi et Costa Azzurre (RACA) Saime Riviere
2. Corza Ajaccio Vadattio
3. Sardinnia Santa Magdalena Torres
4. Regio d'Olive et Costa Rosso (ROCR) Gochtown Rosso
5. Toscana Orvio Vento
6. Lazio San Sofia Plinius
7. Latineum Citta Romanum Bianco*
8. Campania Elvsbrai Draco
9. Regio di Molize et Costa Bianco (RMCB) Lecce Verdi
10. Basilica Evanloun Bianco
11. Sicilia Catania Pietrecci
12. Albania Emmetown Nero
13. Macedonia Skopie Gladio
14. Grecia Olympia Leone
15. Peloponneso Athenia Precco
16. Regio d'Aegea et Bizantino (RABT) Konstantinopoli Bruno

Talous Muokkaa

Rooman rahayksikkö on talentti (TTL, talent), joka aikoinaan jakautui vielä useaankin eri rahayksikköön, mutta nykyään sen rinnalla ei käytetä pienempiä rahoja. Talenttia on saatavilla 1, 2, 5, 10 ja 15 talentin kolikoina ja 20, 50, 75, 100, 250, 500, 750, 1000, 1500 ja 2000 talentin seteleinä.

Rooman pääelinkeino on maatalous. Eritoten kalastus ja maanviljelys. Myös matkailun yleistyminen on tuonut Roomalle paljon rahaa turistien kautta. Teollisuuttakin on hieman, mutta se on käytännössä vain kalastusalusten valmistusta ulkomailta tuotavilla raaka-aineilla.

Rooman bruttokansantuote oli vuonna 2019 n. 8,555 miljardia euroa, eli n. 9,581 miljardia talenttia. Tämä taas vastaa n. 46 890 €/asukas. Elinkeinot jakautuivat seuraavaasti: maatalous 47%, palvelut 35% ja teollisuus 18%.

Väestö Muokkaa

Helmikuussa 2020 Rooman väkiluvuksi mitattiin 182 439 420 asukasta. Tämä luku pysyy virallisena aina seuraavaan laskentaan saakka. Laskennan mukaan 90,4 prosenttia väestöstä oli alkuperäisiä roomalaisia, muita eurooppalaisia oli 6,4% (pääasiassa usa:laisia ja hungarialaisia) ja muita kuin eurooppalaisia 3,2% (pääasiassa kortalialaisia ja bangladialaisia).

Kielet Muokkaa

Rooman virallinen kieli on lingua romana, joka on modernimpi versio latinan kielestä. Sitä puhuu äidinkielenään n. 50% maan väestöstä. Maalla on myös neljä kansalliskieliksi määriteltyä kieltä. Näistä slavaa puhuu n. 33%, dheania 10%, graeezia 5% ja latinaa 2%. Lisäksi maan keisarillinen hymni (kansallislaulu) on latinaksi. Graeezia puhuvat puhuvat omaa Välimeren murrettaan, joka on saanut vahvoja vaikutteita Alppigraeezista.

Kansallissymmboleita Muokkaa

Kansallislaulu Muokkaa

Rooman keisarillinen hymni on maailmankuulu. Siinä toistetaan muutaman kerran kahta lausetta, joista toinen on valtiollinen motto ja toinen tarun mukaan muistolause sodissa kaatuineille. Alla hymnin sanat:

säkeistö latina suomi
1. Dum inter homines,

sumus colamus humanitatem.

Cum tacent clament.

Niin kauan kun olemme ihmisten keskellä,

anna meidän olla inhimillisiä.

Itkemme hiljaa.

2. Dum inter homines,

sumus colamus humanitatem.

Cum tacent clament.

Niin kauan kun olemme ihmisten keskellä,

anna meidän olla inhimillisiä.

Itkemme hiljaa.

3. Dum inter homines,

sumus colamus humanitatem.

Cum tacent clament.

Niin kauan kun olemme ihmisten keskellä,

anna meidän olla inhimillisiä.

Itkemme hiljaa.

4. Dum inter homines,

sumus colamus humanitatem.

Cum tacent clament.

Niin kauan kun olemme ihmisten keskellä,

anna meidän olla inhimillisiä.

Itkemme hiljaa.

Tyrrhenia - Lippu

Kansallislippu Muokkaa

Rooman lippu on nelivärinen. Siinä on viisi vihreää ja neljä valkoista vaakaraitaa ja vasemmassa reunassa punainen keskelle osoittava kolmio, jonka sisällä on keltainen seppele. Vaakaraitojen vihreän ja valkoisen kerrotaan symboloivan vapautta ja rauhaa. Vihreä on myös keisarin väri. Punaisella kolmiolla symboloidaan taisteluissa vuodatettua verta ja keltainen seppele on keisarin vallan symboli.

Keisarillinen vaakuna Muokkaa

Vaakunassa esiintyy kolmea väriä. Vihreä esustaa keisaria ja punainen Rooman valtakunnan suuruutta ja voimaa. Valkoiset kalat symboloivat meren tärkeyttä ja rauhaa.

Muita kansallissymboleja Muokkaa

valtiollinen motto Dum inter homines, sumus colamus humanitatem.
kansallispäivä 12.5. (Augustus Suuren muistopäivä)
kansalliseläin delfiini
kansalliskasvi viinipuu
kansalliskielet lingua romana, latina, graeezi, dhean ja slava

Viitteet Muokkaa

  1. [1] Wikipedia: Välimerenilmasto
  2. [2] Valtiopelin historia (VP14)