FANDOM


Tämä on suunnittelusivu VPI Thedeanille. Saat täyttää tätä vapaasti hyvän maun rajoissa ja valtion suunnittelija (Mehtu) todennäköisesti jopa hyväksyy ehdotuksesi jossain muodossa. Erityisesti historian kirjoitukseen kaipailtaisiin apua.


Thedean
Thedeanin lippu1
Thedeanin sijainti kartalla1
Nimi Thedeanin keisarikunta
Valtiomuoto aristokraattinen monarkia
Keisari Eledrion XIV
Maantiede
Väkiluku n. 28,8 milj.
Pinta-ala n. 336 285 km²
Asukastiheys n. 85,67 as./km²
Pääkaupunki Devos
Muita kaupunkeja Porthgam, Êren, Evanloun
Talous
Valuutta Thedeanin talentti

(1€ = n. 60₮)

BKT n. 20 000 €/asukas
Lisätiedot
Kansallispäivä

12. toukokuuta

Viralliset kielet lingua romana, kyporia ja lindorenna
Kansallislaulu Cum tacent, clament
Suuntanumero +22
Lyhenne TD/THE

internetpääte: .td

Thedeanin keisarikunta eli Thedean on valtio Kaukasiassa. Sen ainoat rajanaapurimaat ovat Westen etelässä ja Tipinia pohjoisessa. Valtion pinta-ala on noin 336 300 neliökilometriä ja asukasluku hiukan vajaa 29 miljoonaa. Thedeanin pääkaupunki on Devos.

Etymologia Muokkaa

Antiikin Kyporian ajalla alueella asui kansoja, joista suurimmat olivat önhyr- ja pkio-kansat. Näitä kutsuttiin yhteisnimityksellä thedè eli suuret. Kyporialaiset alkoivatkin kutsua aluetta Thedeaniksi eli suurten maaksi.

Maantiede Muokkaa

Fyysinen maantiede Muokkaa

Thedean sijaitsee Kaukasiassa Euroopan ja Aasian rajalla. Eri määritelmissä maa lasketaan kuuluvaksi joko Eurooppaan, Aasiaan tai molempiin. Yleisesti sääntönä voidaan pitää maan kuuluvan maantieteellisesti Aasiaan, mutta poliittisesti se on lähempänä Eurooppalaista valtiota.

Thedeanin topografia on äärimmäisen vaihteleva. Sen hallitsevin piirre on vuoret, ja vuoristoalueet muodostavatkin suurimman osan Thedeanin pinta-alasta. Maan keskeltä kulkee suuri Kaukasus-vuoristo. Sen korkeimmat huiput kohoavat yli viiden tuhannen metrin korkeuteen. Joissain lähteissä myös Euroopan korkeimmaksi vuoreksi tituleerattu Elbra (5642 m) on vuoriston korkein kohta.

Jokia maassa virtaa tuhansia. Näistä pisin on kuitenkin Westenin puolelta alkunsa saava ja lopulta Kaspianmereen laskeva Kër-joki, jolla on pituutta yhteensä noin 1300-1500 kilometriä. Maan eteläosassa, 2070 m:n korkeudessa sijaitseva Seŭ on maan suurin järvi, 72,5 km leveä ja 376 km pitkä.

Thedeanin luonnonvaroihin kuuluu mineraalivaroja, kuten mangaani, rautamalmi, hiili, kulta, marmori ja alabasteri. Joet ovat merkittävä vesivoiman lähde. Maaperä ja ilmasto sallivat sitrushedelmien ja teen kasvatuksen. Lisäksi Mustanmeren ja Kaspianmeren alla sekä mantereella maan itäosissa on merkittäviä öljykenttiä, joista kuitenkin vain hyvin pientä osaa on hyödynnetty.

Luonto Muokkaa

Vaihtelevien luonnonolojen ansiosta Thedeanissa on runsaasti eläin- ja kasvilajeja. Metsät peittävät suurta osaa maan pinta-alasta ja sijaitsevat pääosin maan länsi- ja pohjoisosissa. Itää kohti mentäess maasto muuttuu karummaksi ja kasvillisuus koostuu lähinnä matalasta pensaikosta ja ruohokasveista.

Valtaosa metsistä koostuu pyökistä, tammesta, valkopyökistä, kastanjasta, saarnista, vaahterasta ja muista vastaavista lehtipuista.Hyvin pieni osa metsistä on havumetsiä ja ne sijaitsevat yleensä vain korkeimmilla alueilla. Puurajan yläpuolella on alppiniittyjä, eteläisillä ylängöillä taas arokasvillisuutta. Idän alavat alueet on otettu tehokkaasti ihmisen maanviljelyskäyttöön.

Thedeanista tunnetaan yli 6 000 kasvilajia. Monet Thedeanin luonnonvaraiset kasvit, kuten idänunikko ja helmihyasintti, tunnetaan muualla puutarhakasveina. Sienilajeja on seitsemän tuhatta. Nisäkäslajeihin kuuluvat vuoristoalueilla murmelit ja erilaiset vuorivuohilajit ja metsissä esimerkiksi susi, kettu, mäyrä ja hirvieläimet. Kaikkiaan maassa elää yli 100 nisäkäslajia, lähemmäs 400 eri lintulajia, 70 matelija- ja sammakkolajia, 93 kalalajia ja yli 15 tuhatta lajia selkärangattomia.

Monet Thedeanin eläinlajeista ovat myös uhanalaisia. Esimerkiksi leopardi on sukupuuton partaalla ja mufloni sekä besoaarivuohi ovat vaarantuneita. Muita uhanalaisia lajeja ovat mm. saukko, karhu, arokissa ja kaukasianvuorikauris.

Historia Muokkaa

Krimin sota (1754 - 1760) Muokkaa

Krimin sota alkoi kansallisista kiistoista: niemimaalla asui paljon sekä tipinialaisia että thedeanilaisia. Alue oli tuolloin Thedeanin hallinnassa. Tipinia kuitenkin alkoi vaatia aluetta itselleen kruunun periytyessä Marcus IV Urhealle heinäkuussa 1754. Thedean ei suostunut jakamaan eikä luovuttamaan aluetta, joten elokuussa samana vuonna Tipinian joukot rynnivät rajan yli ja miehittivät Krimin pohjoisosat. Thedean julisti maalle sodan. Krimillä sodittiin kuusi vuotta, kunnes lokakuussa 1760 sovittiin aselepo. Rauhansopimuksen mukaan Tipinia saisi Krimin pohjoisosat ja Thedean eteläosat.

1897 Tipiniassa valtaan noussut kuningas Henrik I Miekkamies uhkasi hyökätä Krimille uudestaan, mutta hänen neuvonantajansa piti tätä huonona ideana, joten hän ei hyökännytkään.