FANDOM


Wales

BritLippu

Walesin lippu [1]

Nimi Walesin kuningaskunta
Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
Johtaja kuningatar Victoria I
Maantiede
Väkiluku n. 37,4 miljoonaa
Pinta-ala n. 99 154 km²
Asukastiheys n. 377,2 as./km²
Pääkaupunki Devos
Muita kaupunkeja Porthgam, Swyeham, Bookwell
Talous
Valuutta punta (1£ = n. 1,12€)
BKT n. 1 593 mrd. euroa
Elinkeinorakenne

TBA

Lisätiedot
Kansallispäivä

12. toukokuuta

Viralliset kielet englanti, dhean
Kansallislaulu TBA
Suuntanumero +22
Lyhenne WL/WAL

internet-pääte: .co.wl

Walesin kuningaskunta (eng. The Kingom of Wales, dhn. The Reim o Waelsh) eli Wales, on käyttäjän Mehtu luoma valtio Euroopassa, Britteinsaarilla, joka on tähän mennessä esiintynyt valtiopelissä X. Valtion muodostaa kaksi aluetta, Wales ja Englanti. Maan rajanaapurimaita ovat Naapuri ja Naapuri[2]. Valtion pinta-ala on n. 99 000 neliökilometriä ja asukasluku reilu 37 miljoonaa. Walesin pääkaupunki on Devos.

//Historiaa, nykyisyyttä, tulevaisuutta, jotain nippelitietoa tähän lyhyesti.//

Maantiede Muokkaa

Fyysinen maantiede Muokkaa

Koko Walesin kuningaskunta sijaitsee Britannian saaren etelä- ja länsiosassa. Sitä ympäröi etelässä Englannin kanaali, lännessä Irlanninmeri ja idässä Pohjanmeri. Rannikon rikkonaisuuden vuoksi mistään kohtaa maata ei ole yli 125 kilometriä merelle. Valtion erottaa Euroopan mantereesta Doverin kaupungin kohdalla kapeimmillaan 35 kilometrin levyinen Englannin kanaali, jonka ali kulkee tunneli toiselle puolelle Valtioon. Maarajaa Walesilla on Naapuri/Naapuri kanssa (Missä).

Suurin osa Walesista on kumpuilevaa alankoa. Suurimmat joet ovat Devosin läpi virtaava Devosjoki sekä Seen, joka laskee länteen Brethelin kanaaliin. Pohjois-Walesin niemimaa on vuoristoisempaa maastoa. Tältä alueelta löytyy mm. maan korkein huippu, 1085 metriä korkea Mt. Swan.[3]

Ilmasto Muokkaa

Walesin ilmasto tunnetaan vaihtelevana. Sää on yleisesti viileää tai lauhkeaa, pilvisyys ja sateet ovat yleisiä, mutta poutajaksojakin esiintyy kaikkina vuodenaikoina. Alueelliset erot ovat melko pieniä. Suurimmat sademäärät saadaan Pohjois-Walesin vuoristossa, yli 3000 millimetriä vuodessa. Sumua esiintyy varsinkin talvipuolella vuotta. Lunta voi sataa missä tahansa, mutta alavilla mailla se harvoin pysyy maassa muutamaa päivää pidempään. Helmikuu on yleensä vuoden kylmin kuukausi ja erityisesti rannikkoalueilla lämpötila saattaa laskea parilla asteella nollan alapuolelle. Heinäkuun ja elokuun keskilämpötilat sen sijaan nousevat usein koko maassa yli 20° C.[4]

Luonto Muokkaa

Luonnontilassa suurin osa Walesista olisi tammipitoisen sekalehtimetsän peitossa. Metsiä on kuitenkin raivattu maanviljelyksen tieltä sekä rakennustarpeiksi ja poltettavaksi puuhiileksi. Muinaisista metsistä on siis jäljellä enää vain rippeet. Uusia metsiä on kuitenkin istutettu. Puulajeja ovat tammen lisäksi mm. pyökki, saarni sekä jalava. Walesissa elää myös runsas eläimistö: viitisenkymmentä maanisäkäslajia ja jopa yli 200 lintulajia. Alkuperäislajeja ovat mm. saksanhirvi, kettu, mäyrä, siili, saukko, villikissa ja orava.[5]

Historia Muokkaa

Esihistoria Muokkaa

Etelä-Englannin alueelta Kentistä löytyneet kiviesineet todistavat ihmisten käyneen Walesissa ensimmäistä kertaa arviolta 800 000 vuotta sitten. Myös Gloenwell-Pleagon lähistöllä sijaitsevasta kaivoksesta on löytynyt todisteita esineistä, joita nykyihmisen edeltäjät, mahdollisesti Homo heidelbergensis -lajin edustajat ovat tehneet noin 500 000 vuotta sitten. Britannian saari oli tuolloin yhteydessä mantereeseen ja ihmiset ovat saattaneet siirtyä toistuvasti alueelle ja takaisin ilmaston vaihdellessa.

Stonehenge

Stonehenge[6]

Viimeinen jääkausi päättyi suunnilleen 10 000 eaa. tienoilla ja Wales on ollut lähes kokonaan asutettu siitä lähtien. Maayhteys manner-Eurooppaan katkesi noin 6000-5500 eaa. Tämän jälkeen ihmisten muutto Britteinsaarille väheni huomattavasti ja alue alkoi kehittyä omaa tahtiaan. Noin 4000-luvulla eaa. alkoi tapahtua huomattavia muutoksia, kun neoliittisen kauden ihmiset toivat mantereelta maanviljelyn. Siirtyminen mesoliittisesta metsästäjä-keräilijä-kulttuurista neoliittiseen viljelykulttuuriin tapahtui vaiheittain yli kahden tuhannen vuoden aikana. Metsää raivattiin pelloiksi ja laidunmaiksi, ja aukeille perustettiin pysyviä asuinpaikkoja. Maanviljelyssä tarvittiin myös uusia työkaluja, etenkin ruukkuja ja kiillotettuja kirveitä. Joitakin työkaluja on löydetty myöhemmin satojen kilometrien päästä valmistuspaikoistaan, mikä kertoo ihmisten myös liikkuneen paljon paikasta toiseen. Neoliittisen kauden lopulla alettiin rakentaa puu- ja kivikehiä, hengejä.

Siirtyminen kivikaudesta metallien käyttöön tapahtui Walesissa 1500 vuotta kestäneen pronssikauden aikana. Pronssikausi alkoi Britteinsaarilla selvästi myöhemmin kuin muualla Euroopassa, missä varsinkin Kreikassa eläneet mykeneläiset olivat jo luoneet upeita pronssiesineitä. Tuohon aikaan Euroopassa käytiin laajamittaista ulkomaankauppaa, ja eri metallien lisäksi myytiin suolaa, meripihkaa ja lasia. Pronssikauden asutuskeskukset kasvoivat jopa satojen asukkaiden kyliksi. Ne koostuivat pyöreistä taloista. Tyypillisesti perheellä oli kaksi rakennusta: toinen asuintalo, toinen kodinhoitohuone, jossa laitettiin ruokaa ja valmistettiin vaatteita.

Walesin rautakausi kesti noin 800 eaa. – 43 jaa. Raudan käyttö levisi vähitellen ja yleistyi vasta 500-400 eaa. Rautakauden kuluessa väestö ryhmittyi eri alueilla, ja sinne tänne syntyi jonkinlaisia heimovaltioita tai alkeellisia kuningaskuntia. Aiemmin ajateltiin, että muutokset tulivat ulkopuolelta valloittajien myötä, mutta nykykäsityksen mukaan valtaosa kehityksestä oli paikallista. Toki rautakaudella alueelle saapuneet keltit vaikuttivat kehitykseen hyvinkin suuresti. Walesin yhteydet ulkomaailmaan voimistuivat. Väkiluku kasvoi, mitä tuki vahvasti maanviljelyn tehostuminen, kun uudet viljalajikkeet ja muut viljelyskasvit otettiin laajemmin käyttöön. Teknologian uutuuksia olivat dreija saviastioiden valmistukseen ja pyöritettävä mylly viljan jauhamiseen. 100-luvulla eaa. roomalaiset olivat valloittaneet Ranskan, ja roomalaisen kulttuurin vaikutus ulottui myös Walesiin.[7][8]

Roomalaisten aika Muokkaa

Roomalaiset saapuivat Walesiin vuoden 50 eaa. tienoilla silloisen keisarinsa Gaius III Suuren johdolla. Aluksi aluetta asuttaneista heimovaltioista ja pienistä kuningaskunnista tuli vain Rooman valtakunnan liittolaisia, mutta myöhemmin vuonna 43 jaa. alueet liitettiin Roomaan Antonius III:nen käskystä ja paikalle muodostui Britannian provinssi.

Britanniaa pyrittiin roomalaistamaan hyvinkin vahvasti, mikä näkyy tietyillä alueilla vielä nykypäivänäkin. Romanisointi ei kuitenkaan tehonnut kaikissa osissa saarta ja erityisesti nykyisen Pohjois-Walesin alueelle ajetut keltit eivät olleet kovinkaan mielissään roomalaisten sorrosta. Tämä erimielisyys johti kapinointiin ja myöhemmin, vuoden 114 jaa. tienoilla, sotaan, jonka keltit, kaikeksi epäonnekseen, hävisivät raskaasti.

Kelttiläisiä vastaan soditun sodan jälkeen roomalaiset alkoivat painostaa Britanniaa entistä kovemmin. Alue laajeni yhä pohjoisemmaksi ja sitä pilkottiin pienempiin provinsseihin, joita oli helpompi hallita. Nykyisen Walesin kuningaskunnan alue hajotettiin Pohjois- ja Etelä-Walesiin sekä Etelä- ja Itä-Britanniaan. Tästä oli kuitenkin paljon hyötyä Walesille myöhemmin. Suurista asutuskeskuksista alkoi muodostua kaupunkeja joista ensimmäisiä olivat Devosin ja Porthgamin kaupungit.

Wales ei koskaan roomalaistunut aivan täysin. Kelttiläinen kieli ja kulttuuri pysyivät pitäen saaren erillään muusta Rooman valtakunnasta. Tämä erilaisuus aiheutti ajan kuluessa myös erimielisyyksiä. Kun Rooman valtakunta alkoi jo 300-luvun puolivälissä näyttää luhistumisen merkkejä, yritti kelttikuningas Amos I vallankaappausta Devosissa tullen myöhemmin tuomituksi kuolemaan. Edistystä kuitenkin tapahtui, sillä seuraavana vuonna, 348, Rooman valtakunta jakautui kahtia muodostaen Pohjois- ja Etelä-Rooman. Tämä vahvisti Walesin asemaa huomattavasti.

Elokuussa 404 Devosin asukkaat nousivat kapinaan Rooman valtaa vastaan. Valtavat mielenosoitukset kaduilla jatkuivat pitkään ja levisivät nopeasti myös ympäristön kaupunkeihin. Lokakuussa marssittiin myös Porthgamin kaduilla maan pohjoisosassa. Täydellinen sekasorto vallitsi Walesissa ja oikeastaan koko Britannian saarella seuraavat viisitoista vuotta. Sitten kantautui etelästä uutinen: keisari Gaius VII on kuollut, Rooman valtakunta on hajonnut.

Kansainvaellukset ja valtion synty Muokkaa

Ennen Rooman valtakunnan tuhoa vuonna 420 jaa. alkoivat suuret kansajoukot liikehtiä Euroopassa. Britteinsaaret saivat aluksi olla melko pitkään rauhassa kanaalin toisella puolella, mutta pian väkeä alkoi virrata myös Walesiin. Anglit, saksit eivätkä sen paremmin juutitkaan kuitenkaan koskaan saaneet kunnon jalansijaa Walesissa vaan keltit onnistuivat säilyttämään oman asemansa melko hyvin. Myöhemmin kollektiivisesti anglosakseiksi nimitetyt germaanit vaikuttivat kuitenkin Walesilaiseen kulttuuriin hyvin vahvasti. Esimerkiksi heidän toimestaan kehittyi nykyisin tunnettava englannin kieli, joka taasen vaikutti paljolti kelttien puhumaan lôenga wéalshiin, mistä myöhemmin muovautui nykyisin puhuttava dheanin kieli.[9]

Twelve Kingdoms

Kaksitoista kuningaskuntaa

Keskiajan Walesin alue oli jaettuna kahteentoista kuningaskuntaan, joita jokaista hallitsi yksi vaikutusvaltainen kelttiläis- tai anglosaksisuku. Puhuttiin kuitenkin heptarkiasta, sillä vaikka kuningaskuntia olikin kaksitoista, ei jokaisella niistä ollut kuitenkaan yhtä korkeata valtaa. Muista erottuivat selvästi etelän suurten sukujen johtamat Wessexin, Worcesterin, Surreyn, Sussexin, Kentin, Essexin sekä Lancastrian kuningaskunnat. Muut viisi kuningaskuntaa olivat Gwyneth, Pembroke, Poewys, Gloucester sekä Anglia.

Kristinuskoa yritettiin juurruttaa Walesiin 600-luvulla, mutta kelttien luonnonuskonnot pitivät paikkansa ihmisten jokapäiväisessä arjessa. Kristinuskon vaikutus kuitenkin alkoi pikkuhiljaa näkyä ja kelttien uskonnoista alkoi muotoutua yksi, yhtenäinen uskonto, eliaanisuus.

Qruutilaiset viikingit saapuivat Britteinsaarille 700-luvun lopulla. Aluksi ne pysyttelivät pohjoisempana ryöstellen ja tuhoten kaupunkeja, mutta levittäytyivät pian myös etelään vallaten ensimmäisenä Anglian ja Essexin kuningaskunnat. Tällöin Wessex sai paremman aseman Etelä-Walesissa ja siitä kehittyi vahvin kuningaskunta. Se sai haltuunsa Surreyn, Sussexin ja Gloucesterin kuningaskunnat sekä Kentin eteläosat, ja alkoi levittäytyä myös pidemmälle pohjoiseen. Wessexin kuningasta Amos Darwinia pidetään yleisesti ensimmäisenä koko Walesin kuninkaana vaikkei varsinaista Walesia ollutkaan vielä olemassa muuten kuin maantieteellisenä alueena. Varsinainen Walesin kuningas -arvonimi syntyi vasta kaksi hallitsijapolvea myöhemmin, ja sen ensimmäinen kantaja oli Willem Suuri, joka valloitti Devosin kaupungin viikingeiltä ja hallitsi vuosina 873-901. Walesin kuningaskunta perustettiin ensimmäistä kertaa vuonna 912 kuningas Lethrandin toimesta. Tämä valtio käsitti lähes koko nykyisen Walesin alueet lukuunottamatta edelleen Qruutin hallussa olevia Essexiä ja Angliaa. Qruutilaiset häädettin Walesista lopulta vuonna 1072.[10]

Myöhäiskeskiaika Muokkaa

Vuonna 1364 Stannis I Darth, Vallananastaja, syrjäytti Darwinin suvun valtaistuimelta vedoten sukulaisuussuhteisiin ja oikeuteensa kruunuun. Tämä herätti erimielisyyksiä varsinkin maan itäosassa, sillä Darthin suku oli vanha kelttiläinen aatelissuku ja Darwin taas anglosaksilainen. Worcestershiren rajalla käytiin useita yhteydenottoja ja kuninkaallinen residenssikin siirrettiin pois Devosista Porthgamiin, jotta vältettäisiin mahdollinen kuninkaan murha. Tämä kuitenkin aiheutti sen, että idässä Theon III Darwin julistautui valtakunnan oikeutetuksi kuninkaaksi ja Wales jakautui kahtia.

Vasta muodostunut Englannin kuningaskunta ajautui kuitenkin vuonna 1371 sotaan Ranskaa vastaan, joka taas oli paljon Englantia voimakkaampi. Oli pyydettävä apua Walesilta. Tämä suostui auttamaan sillä ehdolla, että Darthin suku saisi kruunun. Vaatimukseen oli suostuttava, sillä ranskalaiset olivat pahasti voitolla. Walesin avulla heidät saatiin torjuttua ainakin osittain, mutta sota kesti silti yli kuusikymmentä vuotta, ennen kuin Ranska lopulta luovutti jättäen Englannin ja Walesin rauhaan. Oli aika toteuttaa kymmenien vuosien takainen lupaus kruunusta. Tähän ei kuitenkaan suostuttu.

Syttyi uusi sota, jossa vastakkain olivat Walesin punainen lohikäärme ja Englannin leijona. Kovia tappioita Ranskaa vastaan kärsinyt Englanti joutui pahasti alakynteen ja walesilaiset vyöryivät rajan yli Swyehamiin valloittaen sen. Sota kesti kaksi vuotta, ennen kuin pahasti murjottu Englanti lopulta antautui ja antoi Walesin joukkojen vallata Devosin kaupungin. Darthista tuli Walesin kuningaskunnan hallitsijasuku, mutta englantilaiset huomioitiin tästedes paremmin valtakunnan asioissa. Tuolloin, vuonna 1434, otettiin myös käyttöön ensimmäistä kertaa nykyinen Walesin kuningaskunnan lippu, josta löytyvät Walesin ja Englannin värit (punainen ja vihreä) sekä valtion tunnuseläin; leijona jolla on lohikäärmeen siivet ja pyrstö.

Imperialismi Muokkaa

Walesilainen imperiumi

Walesilainen imperiumi laajimmillaan 1872

Imperialismin ensimmäinen aalto alkoi 1500-1600-luvulla löytöretkien myötä. Tämä innosti osaltaan myös Walesia kasvattamaan alueitaan. 1600-luvun lopulla lähetettiin retkikunta valloittamaan alueita Pohjois-Amerikasta, josta Espanjalaiset olivat jo valloittaneet osia lähes vuosisataa aiemmin. Perustettiin ns. 13 siirtokuntaa, nykyisen Yhdysvallat itärannikolle ja muutama vuosi myöhemmin levittäydyttiin pohjoisemmas Kanadaan. Wales ja Espanja ajautuivat keskenään sotaan, jonka Wales voitti valloittaen lähes kaikki Espanjan alueet Pohjois-Amerikasta. Tämä oli kuitenkin vasta alkua laajalle imperiumille.

1700-luvun puolessa välissä lähetti Wales retkikunnan myös Aasiaan, jossa Espanja ja Hollanti olivat kasvattaneet alueitaan hyvällä menestyksellä. Rektikunta valloitti pienen saaren Malakan niemimaan länsirannalta ottaen sen tukikohdakseen ja nimitti alueen Eedeniksi (The Eeden). Vuonna 1759 retkikunta kuitenkin hyökkäsi mantereelle Atthaian valtakuntaan valloittaen kaistaleen maata rannikolta. Kun Atthaian valtakunta sittemmin tuhoutui 1760-luvulla, levittäytyi Wales pidemmälle sisämaahan Atthaian valtakunnan alueille ottaen niitä haltuunsa väkipakolla.

Imperialismin toinen aalto alkoi 1800-luvun puolivälissä ja päättyi suuren maailmansodan lopulla. Tämä aikakausi muistetaan hyvin Afrikan jaosta. Myös Wales oli mukana ja valloitti Pohjois-Egyptin sekä koko Afrikan eteläisimmän kärjen. Myöhemmin Madagaskarin saari ostettiin ja samoihin aikoihin vallattiin punaisenmeren toisestakin päästä mukavankokoinen maa-alue. Tällöin Walesilainen imperiumi oli laajimmillaan ja valtio oli yksi maailman suurvalloista.[11][12]

Teollistuminen Muokkaa

Teollinen vallankumous lähti käyntiin Walesissa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Teollistumisen ydin oli koneellistettu tehdastyö. Merkittäviä teollisen vallankumouksen aikaisia keksintöjä olivat mm. paranneltu höyrykone, kehruu- ja kudontakoneet sekä kivihiilen käyttö ja lennätin.

Yksi teollisen vallankumouksen uranuurtajista oli walesilainen Jenson Watt, joka kehitti Davos Oldcomben höyrypumpusta käyttökelpoisen pyörivän voimantuottajan, höyrykoneen. Höyrykone auttoikin teollistumisessa valtavasti, kun alettiin siirtyä pois ihmistyövoimasta. Vuonna 1804 Raymond Treyfore esitteli ensimmäisen höyryveturin, jossa käytettiin ylipaineella toimivaa höyrykattilaa ja höyrykonetta. Watt alkoi verrata höyrykoneen tehoa hevosiin ja tästä on peräisin termi hevosvoima.

Toinen teollistumiseen vahvasti vaikuttanut tekijä oli kivihiilen käyttö polttoaineena. Aiemmin tämä oli mahdotonta, sillä kivihiili sisälsi rikkiä. Polttoaineena käytettiinkin puuhiiltä, mistä seurasi, että Euroopan metsät kävivät vähiin ja metsäisistä maista tuli suuria raudantuottajia. Aron Daerry kehitti vuonna 1709 menetelmän valmistaa koksin eli puhdistetun kivihiilen avulla takkirautaa. Daerryn keksinnön jälkeen Walesin takkiraudan tuotanto ja hiilen kulutus alkoivat kasvaa. Vuonna 1784 saksalais-walesilainen Heinrich Korz kehitti putlaus-menetelmän, jossa takkiraudasta voitiin mellottamalla valmistaa vähähiilistä keittoterästä. Tämä menetelmä teki Walesista Euroopan suurimman raudantuottajan parissa vuosikymmenessä.

Myös liikkuminen paikasta toiseen alkoi nopeutua teollisen vallankumouksen seurauksena. Tärkeimpiä jokireittejä yhdistettiin toisiinsa kanavilla, joilla liikuttiin suurilla höyrylaivoilla. Alettiin rakentaa myös rauteitä, mikä nopeutti maalla liikkumista. Maailman ensimmäinen rata, Walesissa, kulki Porthgamista Manchesteriin ja kun Abert ja Randolph Staffordsin kehittelemä höyryveturi voitti tällä järjestetyn kilpailun, alkoi mittava junien kehitys ja ratojen leviäminen. Vuonna 1840 Walesissa oli jo 3000 kilometriä rautateitä ja ensimmäinen rautatie Euroopan mantereella avattiin Belgiassa vuonna 1845. [13]

Teollistumisella oli toki huonotkin puolensa. Kun Walesin siirtomaihin levinnyt koneellistuminen kasvatti tuotantoa, rikastuivat siirtomaat samalla puolitahattomasti. Joillain alueilla, kuten Thedeanissa Kaakkois-Aasiassa Wales pystyi kontrolloimaan tuotantoa sen verran, ettei alue päässyt kehittymään liikaa. Sen sijaan Pohjois-Amerikassa tilanne oli aivan toinen. Näille alueille oli jo valmiiksi annettu paljon itsemääräämisoikeuksia, joten tilannetta ei Walesin kannalta helpottanut yhtään se, että ihmisillä alkoi syntyä ajatuksia paremmasta tulevaisuudesta. Alkoi syntyä yksittäisiä kapinoita ja mielenosoituksia Walesin valtaa vastaan niin pohjoisessa kuin etelässäkin. 4.9.1899 etelän siirtomaa-alueet itsenäistyivät Khaliforniaksi ja vain viisi vuotta myöhemmin, toukokuussa 1904, itsenäistyivät myös pohjoisen siirtomaa-alueet muodostaen Cavalan valtion. Näin Pohjois-Amerikka oli menetetty ja Walesilaisen imperiumin alueet kutistuneet huomattavasti.[12]

Suuri maailmansota Muokkaa

Maailmansodan jälkeen Muokkaa

Uuden ajan alku Muokkaa

Hallinto ja politiikka Muokkaa

Walesin kuningaskunta on parlamentaarinen monarkia, jonka hallitsijana toimii kuningatar Victoria II. Monarkin poliittiset valtaoikeudet ovat käytännössä rajattomat, mutta käytännössä näitä valtaoikeuksia ei koskaan käytetä vaan korkeinta valtaa maassa käyttävät demokraattisesti valittu parlamentti sekä monarkin itsensä valitsema valtionkansleri ja hänen pieni neuvostonsa. Monarkilla on kuitenkin hyvin laajat veto-oikeudet.

Walesin kuningaskunta on harvoja maita maailmassa, jolla ei ole virallista perustuslakia, vaan kaikkia maan lakeja voidaan periaatteessa muuttaa yksinkertaisella parlamentin enemmistöllä ja pienen neuvoston hyväksynnällä. Maassa puhutaan kuitenkin kirjoittamattomasta perustuslaista, joka ohjaa valtioelinten toimintaa ja jonka mukaan esimerkiksi hallitsija pysyttelee poliittisten päätösten ulkopuolella ja tälle lain mukaan kuuluvaa ylintä toimeenpanovaltaa käyttää valtionkansleri.[14]

Parlamentti Muokkaa

Walesin parlamentti

Diagrammi Walesin parlamentin istumäjärjestyksestä

Puolue Englanniksi Paikat Väri
Konservatiivipuolue The Conservative Party 65
  Vaaleansininen
Työväenpuolue The Labour Party 45
  Oranssi
Suuri neuvosto Great Council 28
  Tummansininen
Vihreä puolue The Green Party 16
  Vaaleanvihreä
Eliaaninen puolue The Elian Party 8
  Violetti
Pieni neuvosto Small Council 7
  Tummanpunainen
Kommunistinen puolue The Socialist Party 3
  Punainen
Kruunu The Crown 3 (1)
  Tummanvihreä
  Tummanvihreä

Parlamentti on Walesin kuningaskunnan korkein hallintoelin. Sen muodostavat Walesin monarkki, eduskunta, sekä suuri neuvosto ja pieni neuvosto. Tällä hetkellä hallituspuolueena toimii konservatiivipuolue. Oppositiossa on työväenpuolue. Käytännössä Walesissa vallitsee kaksipuoluejärjestelmä, vaikka virallisia puolueita on enemmänkin.

Eduskunta tai virallisemmin alahuone (House of Commons) on demokraattisesti enemmistövaaleilla vaalipiireistään valittu 144:n kansanedustajan (Members of Parliament, MP) ryhmä. Kansanedustajat pitävät edustajanpaikkansa kunnes parlamentti hajotetaan (lain mukaan seuraavat vaalit on vähintään pidettävä viiden vuoden kuluessa).[15]

Suuri neuvosto (Great Council) on 27:n Walesin ministeriön johtajan sekä pääministerin muodostama ryhmä kansanedustajia. Pääministeri valitaan joka kymmenes vuosi ja tämä tulee aina hallituspuolueesta. Poikkeuksia on tosin pari kappaletta. Pääministeri valitsee muut istuvat ministerit.

Pieni neuvosto (Small Council) on seitsenhenkinen ryhmä erityisvaltuutettuja aatelisia, jotka on varta vasten valittu virkaan. Kuningatar itse nimittää neuvostoa johtavan valtionkanslerin ja nämä kaksi yhdessä loput neuvoston jäsenistä.

Mikäli henkilö nimitetään neuvostoon, on hänen paikkansa siinä niin pitkään, kunnes monarkki itse henkilön erottaa tai henkilö kuolee. Virasta ei voi erota itse. Alla listattuna neuvoston jäsenten tehtävät, jotka saattavat osin olla samoja kuin joillakin ministereillä:

  • Valtionkanslerin tärkein tehtävä on johtaa neuvostoa ja edustaa monarkkia kun hän itse ei siihen kykene
  • Ulkoasiainkansleri hoitaa suhteita muihin valtioihin
  • Sisäasiainkanslerin tehtävänä on hoitaa maan sisäisiä asioita
  • Rahamestari on kuninkaan kirjanpitäjä ja hänen tehtävänään on huolehtia valtion rahavaroista
  • Sotamestari on Thedeanin armeijan komentaja. Hänen tehtävänään on pitää huoli siitä, että maan armeija toimii, mikäli sotatila julistetaan. Lisäksi sotamestarin tulee neuvoa monarkkia mahdollisissa sotatilanteissa tai jopa niiden välttämisessä.
  • Oikeuskanslerin tehtävänä on päivittää maan lakikirjaa. Hän on myös taho, joka toimittaa monarkille lakiehdotukset hyväksyttäviksi. Oikeuskansleri myös toimii parlamentin oikeudellisena todistajana tarvittaessa.
  • Kuninkaallisen neuvonantajan tehtävänä on toimia monarkin lähimpänä neuvonantajana ja ohjeistaa häntä tekemään oikeita päätöksiä

Nykyinen neuvosto Muokkaa

Nimi Virka Nimike Valtakausi
Eig Wana Valtionkansleri Lord of the Realm 1986-
Erbert Kadhnaeg Ulkoasiainkansleri Chancellor of Foreign Affairs 1986-
Mia Preston-Blom Sisäasiainkansleri Chancellor of Interior 1986-
Adrian Patt Rahamestari Master of Coin 1990-
Wyatt Frace Sotamestari Master of War 1986-
Marshall Frace Oikeuskansleri Master of Law 1988-
Jens Graugh Kuninkaallinen neuvonantaja Royal Advisor 1992-

Hallinnollinen jako Muokkaa

Walesin aluejakojärjestelmä voidaan luokitella yhdeksi maailman monimutkaisimmista asioista. Syy tälle on, että Walesin kuningaskunta voidaan jakaa alueellisesti niin monella eri tavalla, eikä varsinaista oikeaa tapaa ole olemassakaan. Yleisimpiä tapoja ovat esimerkiksi jako hallintoalueittain, jako kreivikunnittain, jako postikunnittain ja jopa jako kielialueittain.

Hallintoalueet eli läänit (eng. region) ovat Walesin aluehallintojärjestelmän suurin yksikkö. Niillä on varsin vähän valtaa, eikä demokraattisesti valittua edustusta. Läänejä on viisi kappaletta: Etelä- ja Itä-Englanti, Etelä- ja Pohjois-Wales sekä Lancastria. Näistä viimeisin tosin yleensä sulautetaan Pohjois-Walesiin, jolloin läänien lukumääräksi jää neljä.

Nämä läänit on edelleen jaettu 28 kreivikuntaan (county), joiden valtaoikeudet ovat jo hiukan suuremmat, sillä yleisen käytännön mukaan jokaisesta kreivikunnasta istuu ainakin kaksi edustajaa maan parlamentissa. Tämän lisäksi erillisiksi hallintoalueiksi saatetaan vielä laskea 15 metropolikreivikuntaa (metropolitan counties), jotka käytännössä ovat osa suurempaa kreivikuntaa, mutta niillä on oma itsenäinen paikallishallintonsa suuremman hallinnon ohella. Lisäksi metropolikreivikunnan pääkaupunki, metropolikaupunki itsessään, on usein jonkin suuremman kreivikunnan pääkaupunki.

Kreivikuntia koskevan lainsäädännön mukaan niiden päätehtävä on rakentaa ja ylläpitää alueen infrastruktuuria ja tämän lisäksi tukea julkista liikennettä, koulutusta, tutkimusta sekä uusien projektien ja yritysten innovointia.

Walesin kreivikunnat-0

Talous Muokkaa

Walesin rahayksikkö on punta (WPD, pound), joka jakautuu 100 penniin (pence). Thedeanin puntaa on saatavilla 1 ja 2 punnan kolikoina ja 5, 10, 20, 50 ja 100 punnan seteleinä. Pennejä on saatavilla 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 pennin kolikoina. Aiemmin Wales käytti samanlaista järjestelmää kuin Qruut[16], mutta tästä luovuttiin vuoden 1971 rahanuudistuksessa vedoten sen monimutkaisuuteen.

Viitteet Muokkaa

  1. https://www.reddit.com/r/vexillology/comments/4qkaxn/flag_of_the_united_kingdom_of_england_and_wales/
  2. Jos yleensäkään tulee naapurimaita
  3. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdistynyt_kuningaskunta#Maantiede
  4. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdistynyt_kuningaskunta#Ilmasto
  5. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdistynyt_kuningaskunta#Luonto_ja_luonnonsuojelu
  6. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Stonehenge_Closeup.jpg
  7. https://fi.wikipedia.org/wiki/Britannian_esihistoria
  8. https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_England#Stone_Age
  9. https://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_historia#Kansainvaellusaika
  10. https://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_historia#Seitsem.C3.A4n_kuningaskuntaa
  11. https://fi.wikipedia.org/wiki/Imperialismi
  12. 12,0 12,1 http://fi.valtiopeli.wikia.com/wiki/Khalifornia
  13. https://fi.wikipedia.org/wiki/Teollinen_vallankumous
  14. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdistynyt_kuningaskunta#Politiikka
  15. https://fi.wikipedia.org/wiki/Britannian_alahuone
  16. http://fi.valtiopeli.wikia.com/wiki/Qruut#Talous